30.1.2012

Pakkasterkut!

Oulussa on ihan järkyttävän kylmä, pakkanen huitelee jossain -23 asteen tietämillä. Mulla ois tämän viikon ohjelmassa ihan perhanan paljon kirjoittamista opparin merkeissä, mutta tänään pääsen vielä vähän rentoutumaan, kun me suunnataan J:n kanssa katsomaan Leijonakuninkaan 3D-versiota. En edes muista, milloin olisin viimeksi nähnyt koko elokuvan, omista kokoelmista se nimittäin puuttuu.



Laittakaa lämmintä päälle!

27.1.2012

Ajatuksia bloggaamisesta, mainostamisesta ja muusta

Cava kirjoitti eilen ajatuksistaan nykypäivän bloggaamisesta, ja kieltämättä minussakin heräsi halu kirjoittaa aiheesta.

Itse tutustuin blogeihin preciousgirlin kautta. Vuotta en muista, mutta suurinosa blogeista oli tuolloin vielä Vuodatuksessa, asut kuvattiin pikkupokkarilla peilin kautta ja kasvot yleensä sensuroitiin. Itsekin perustin ensimmäisen blogiyritelmäni noihin aikoihin, huonolla menestyksellä tosin. Sittemmin perustin Living Like Me-blogin tänne Bloggerin puolelle keväällä 2009, ja viime syksynä aloitin alusta elämäni muututtua niin paljon, etten enää halunnut jakaa vanhoja asioita kaikkien kanssa.

Blogimaailmassa olen siis ollut tiiviisti mukana jo aika kauan. Ja minä kyllä väitän, että omia blogejaan mainostavia on ollut ihan yhtälailla kolme vuotta sitten kuin nytkin. Samoin kuin niitä, jotka nousevat suureen suosioon ilman isompaa mainostamista, Nata on hyvä esimerkki näistä nopeista nousijoista. Koska blogien kokonaismäärä on kasvanut, on kasvanut myös niiden "tyrkyttäjien" määrä. Ennen oli toki helpompaa erottua joukosta, kun blogeja ei vielä ihan niin valtavasti ollut.

Minäkin olen mainostanut blogiani, mutta todella runsaasta mainostamisesta en innostu. On niitä blogeja, jotka ovat keränneet lukijakuntansa kommentoimalla lähes identtisiä kommentteja about jokaiseen vastaantulevaan blogiin, osaan vielä useampaan kertaan ja luonnollisesti kommentissa on sitten mukana linkki omaan blogiin. Yleensä oman blogin linkittämistä kommenttiin en mitenkään paheksu, mutta pidän kyllä vähän turhana, löytyyhän se linkki sieltä profiilistakin. Lukijoita on kiva saada, ja kieltämättä välillä tulee ajateltua, että olisipa kiva, jos saisin tuon tai tämän sponssilahjana blogini ansiosta. Pääasiassa blogi on mulle kuitenkin vain hauska harrastus ja paikka, johon kirjoittaa ihan omiakin juttuja toimittajan hommien ja koulutöiden ohella.

Välillä nousee pintaan myös matkimissyytöksiä, kun joku tai jotkut saavat päähänsä, että joku bloggaaja matkii nyt selkeästi toista. Lifestyle- ja muotiblogeissa on kuitenkin loppujen lopuksi kyse aihepiiristä, jossa tiettyjä ilmiöitä nousee esiin vahvemmin ja tietyn tyyliset bloggarit saatavat vaikuttaa hyvinkin samankaltaisilta. Itseäni on esimerkiksi syytetty siitä, että matkisin Lauraa, koska satuin ostamaan samanlaiset leggingsit ja innostumaan Greyn anatomiasta samoihin aikoihin kuin hän.

En kuitenkaan menisi sanomaan, että kaikki tyrkyttäjätkään perustavat blogejaan pelkästään dollarin kuvat silmissä. Varmasti osa, mutta hei, ainahan on niitä, jotka haluavat tehdä "helppoa rahaa", oli se sitten lööppijulkkiksena tai bloggarina. Nämä pelkän rahan takia perustetut blogit eivät vain yleensä ole kovin pitkäikäisiä, vaan kuivuvat kokoon parin viikon sisään.

Ja kyllä, kieltämättä itsellänikin tulee välillä mieleen, että nämä vanhemmatkin bloggarit tekevät tietyt postaukset pelkästään rahan perässä. Kun postaus on rakennettu selkeästi pelkkien TradeDoubler-linkkien tms. varaan, on minun vähän vaikea uskoa, etteikö raha olisi siinä motivaattorina. Viimeisen vuoden aikana ovat onneksi periaatteet mainostuksen suhteen alkaneet selkiytyä. Etenkin pahimpina aikoina tuntui, että lukijoita yritettiin tarkoituksella huijata mainoslinkkien klikkaukseen muotoilemalla lauseet niin, ettei niistä saanut selvää, mistä oli kyse ilman klikkausta.

Eniten minuakin koko hommassa häiritsee se kuilu, joka on syntymässä "vanhojen suosittujen" ja uusien, tuntemattomampien blogien välille. Loppujen lopuksi me kaikki kuitenkin varmasti tahdotaan lukijoita, ei me muuten kirjoitettaisi julkisia blogeja. Joillekin niitä vain kertyy enemmän kuin toisille, ja eri tavoin. Jokainen kuitenkin aloittaa ihan samalta viivalta. Suosio tai bloggaushistorian pituus eivät kuitenkaan ole niitä tekijöitä, joiden perusteella voisi tietää bloggarin motiivit tai tason.

Juuke '77 - Hei, me mennään kasvukeskukseen


Juuke '77 - Hei, me mennään kasvukeskukseen from Institute for Northern Culture on Vimeo.

23.1.2012

Lemppareita

Tällä hetkellä kovimmin iskee Adele, Christina Perri, Ellie Goulding ja Katy Perry. Ihan uskomattoman hyviä biisejä kaikilla. Ja mun mielestä Ellie vetää Only Girlin paremmin kuin Rihanna. Kylmät väreet menee näitä kuunnellessa, ja pelkästään hyvällä tavalla.













22.1.2012

Treffiasu

Käytiin eilen J:n kanssa treffeillä, syömässä ja leffassa. Pitkästä aikaa päätin sitten panostaa ulkonäkööni oikein kunnolla, eli vedin mekon päälle, jalkaan kiilakorkonilkkurit ja kokosin tukan nutturalle. Hai Longin "juhlava buffet" ei vakuuttanut, mutta Movie Dinerin jätski pelasti aika paljon, ja Varasto oli vähintäänkin jees suomalaiseksi leffaksi. Varmaan parhaiten mieleen jäi kuitenkin loistavan seuran lisäksi Tie pohjoiseen -traileri, en millään malta odotaa pääseväni katsomaan taas Vesa-Matti Loiria valkokankaalla enemmänkin. Jo ne muutamat murahdukset Varastossa oli loistavaa nähdä.

Viihdyin muuten yllättävän hyvin tuossa mekossa. Normaalisti olen aina farkuissa, vaikka usein tekisi kyllä mieli laittaa päälle jotain naisellisempaa. Mulla meni tosi pitkään, ennen kuin uskalsin olla mekoissa ollenkaan julkisella paikalla arkena, juhliin olen mennyt mekoissa jo aiemminkin, mutta arkena en niitä ole halunnut käyttää. Jotenkin on ollut sellainen olo, etten halua herättää minkäänlaista huomiota itseäni kohtaan, etten vain kuule haukkuja.


Mekko - H&M
Nilkkurit - DinSko
Kaulakoru -  Kalevala
Korvikset - GT

Hommasin myös vihdoinkin pohjustusaineen meikille, sekä sen Maybellinen geelieyelinerin, ja molemmat pääsi testiin jo eilen. Ja erittäin tyytyväinen olin, vaikkeivät ne nyt kuvasta erityisen selvästi erotukaan. Iho ainakin näyttää huomattavasti tasaisemmalta, kuin ilman pohjustusainetta.
Oisko otsiksen lyhennys muuten mitään? Hyvä jos näkeekään enää mitään tuolta alta.


J:n mielestä tuo nuttura näytti takaapäin joltain sieneltä. Kiitti vaan. Valkin avulla äkin onnistuin kuitenkin tekemän itselleni kunnon muhkean nutturan ainaisten pnnareiden sijaan. Olen ihan onneton tekemään kampauksia, oikeasti. En osaa tehdä edes ranskanlettiä. Nää kuvat on otettu ihan illalla, joten oli näköjään muutama suortuva päässyt jo karkaamaan nutturan juuresta. Onnistuin kuitenkin aikahyvin, kun tuo oli ensimmäinen kerta, kun testasin valkkia.

Mitäs tykkäsitte? Onko teillä tapana jumittaa tietyssä tyylissä, vaikka mieli tekisi kokeilla jotain muutakin?

19.1.2012

DUO, pohjeongelmaisten pelastus

Mulla on koko ikäni ollut paksut pohkeet. Sopivien saappaiden löytäminen on siis ollut käytännössä lähes mahdotonta. Pari vuotta sitten mulla oli yhdet tekonahkaiset, jotka käytin lopulta niin puhki, että pohjat irtosivat. Ennen joulua bongasin tädiltäni saappaat, jotka mahtuivat myös mulle, mutten löytänyt niitä mistään Oulun Prismoista, joissa niitä kuulemma myytiin.


Sitten törmäsin netissä liikkeeseen nimeltä DUO. Brittiläinen liike myy kenkiä ja saappaita, jotka sopivat myös melle, joiden jalat eivät ole ihan standardikokoiset. Saappaita saa oman pohkeenympäryksen mukaan väliltä 30-50 cm, ja muista kengistä löytyy kolme erilevyistä lestiä. Ihan huippua!


Itse päädyin tilaamaan tuolta perinteiset ratsastussaappaat mallissa Beech. Tilauksen tein sunnuntaina, ja saappaat tulivat kotiovelle torstaina, kuljetus oli ilmainen. Alkuun saappaat oli ihan hitusen tiukat, mutta antoivat käytössä nopeasti periksi, ja ovat nyt oikein sopivat. Hinnat tuolla on vähän suolaiset, lähempänä kahta sataa euroa ja ylikin saappaissa, mutta aidosta nahkasta ja varmasti sopivasta mallista sietääkin maksaa vähän enemmän, etenkin, kun klassiset mallit eivät juuri trendien vaihtelusta säiky.


Varmasti tulen tilaamaan tuolta saappaita vielä jatkossakin, kun budjetti sen sallii, näihin käytin joululahjarahojani sekä kamerani myynnistä saatuja rahoja, joten budjetti ei kaatunut. Oon muuten tässä about kuukauden aikana ostanut neljät kengät, hups. Yksi huippulöytö pitää esitellä vielä myöhemmin.

16.1.2012

Meidän kotona

Muutettiin tosiaan tuossa reilu kuukausi sitten J:n kanssa yhteen. Meillä on 48,5-neliöinen kerrostalokaksio lasitetulla parvekkeella ja omalla saunalla, ja tänne ollaan nyt sitten soviteltu mun elämä ja tavarat niin, että voidaan sanoa tätä yhteiseksi kodiksi.


Näkymä suoraan eteisestä. Vasemmalle jää vaatehuone ja kylppärin ja makkarin ovet, oikealla on pieni peilikaappi ja käynti keittiöön.


 Olohuoneessa me ollaan pääasiassa käyetty tummaa ruskeaa ja turkoosia sisustuksessa. Noista verhoista piti vähän vääntää, sillä J olisi halunnut pitää olohuoneessa vanhat verhonsa, mutta mä halusin nuo välttämättä jonnekin. Makuuhuoneen väreihin nuo ei sopineet sitten millään, joten mä vein voiton, ja olohuoneen vanhat verhot siirrettiin makuuhuoneeseen.


Kummisetäni tuomat vanhat Floridan tuliaiset vuodelta 1992. Minä sain Minnin, veljet saivat Mikin ja Hessun. Harmittaa hulluna, ettei Mikkiä enää ole, mutta nämä täytyy kyllä säilyttää. Oonko aiemmin maininnut, että olen hulluna Disneyn klassikoihin? 

Kissaperheessä on pakko olla kangassohva. Paljettikoristeiset tyynyt on ryövätty mun äidiltä, joka sai ne tuliaisiksi Kiinasta. Raidalliset tyynyt on J:llä ollut jo aiemmin.


Yksi ihan parhaista jutuista tässä muutossa on ollut se, että mulla on vihdoinkin hylly mun leffoille. Aiemmin ne on olleet tungettuna ihan liian pieniin tv-tason kaappeihin tai laatikoihin, nyt ne on oikeasti järjestyksessä. Siinä vaiheessa kun muutettiin, meillä oli leffoja tai tuotantokausia yhteensä 107, joista ehkä 15 oli J:n. Nyt niitä on jo muutama lisää... Eikä mun VHS-kokoelma edes ole täällä.


Tunnen edelleen suurta ylpeyttä aina, kun katson tuota pöytää. Meikä osas! Mulla on myös ekaa kertaa itselläni PartyLiten kolmisydänkynttilä, josta oon aina tiennyt, että sellaisia mullakin tulee vielä joskus olemaan omassa asunnossa, kun on varaa.


Tipun oma nurkkaus. Isäni tekemä kiipeilypuu, joka kaipaisi vielä tasoja, mutta on kyllä kovassa käytössä ilmankin. Tyynyn Tipu omi mun luo tullessaan itselleen turvapaikaksi (musta kissa maastoutuu valkoiseen niin pirun hyvin). Rapiseva tunneli on vielä aika pelottava juttu.


Meidän keittiö, jossa mä kokkailen varsinaisia gourmet-elämyksiä. Tiskikone on aika huippu laite, näin kolmen vuoden tauon jälkeen voin todeta. Näkykööt pesuainejäämät ruumiinavauksessa, mä vihaan tiskaamista.


Ehkä yksi ärsyttävimmistä jutuista koko kämpässä. Minimaalinen ruokapöytä ja baarijakkarat. Mä tahtoisin pitää jalat maassa, kun syön. Mörkö-purkissa on mun kaakaot (J ei suostunut laittamaan sinne kahvia), kynttelikkö on meidän ensimmäinen yhteinen kotiostos.


Makkariin piti olohuoneesta siirtää tietokone Tipun nurkkauksen tieltä, ja löydettiinkin onneksi Ikeasta soppelisti nurkkaan mahtuva työpöytä. Hankittiin myös uusi päiväpeite ja hyllykkö helpottamaan vaatekaappitilannetta. Kaksi henkarikaappia, mutta vain yksi hyllykaappi, haloo! Hyllykössä on sit laatikoissa pienempiä vaatteita. Vaatehuone kun meillä on täynnä mm. ulkovaatteita, lakanoita ja pyyhkeitä. Niin ja kenkiä.


Tykkään tuosta lampusta ihan hurjasti. Kesällä vielä keskustassa asuessa meillä oli siinä vielä J:n lelu, lamppu joka vaihtoi väriä. Talveen se on kuitenkin turhan pimeä.


Expedit in action. Noista pienemmistä laatikoista hyllyn päältä löytyy muuten mun kaikki mun työharjoittelun aikaiset Forum24:t, joista mun pitäisi leikata talteen juttunäytteet. Ajallaan, ajallaan. Siellä on myös orkidea ja kaktus, molemmat hengissä, ihme kyllä.


Kylppäri meillä on aikalailla käytävän mallinen, mutta ihan toimiva. Pyykkikoneliitäntä ja pyykkikaappi on aika pop. Suihkuverhosta tykkään hurjasti, ja oli muuten halpa! Alle kympillä lähti Iin Kärkkäiseltä. Pitäisi muuten tyhjentää tuolta telineestä tyhjät purkit....


 Oma Sauna ♥ Rakastan,



 Lavuaarin reunalla on Tukholman torilta ranskalaiselta hepulta osetettua saippuaa ja muutama simpukka, jotka pikkusiskoni toi mulle Walesista. Peilikaapin yläpuolella on vielä tallessa mummolta saadut ihan todella vanhat simpukat, joita tulen säilömään vielä pitkään. Hamsteri mikä hamsteri.


Tältä siis näyttää meidän kotona, mitäs tykkäätte? Oli kerrankin siistiä, sillä mä en todellakaan ole mikään siivousintoilija, vaan J saa aina potkia mut hommiin.

11.1.2012

Sinikeijun Bonnie Blue


Maisan kuolemasta on kohta kuukausi. Tasan vuosi sitten Tipu tuotiin kotiin mun luo. Olo on edelleen aika epätodellinen sen suhteen, että Maisaa ei enää ole. Nyt pystyy kuitenkin jo puhumaan asiasta ilman itkua.

Jo Maisan sairauden aikana todettin J:n kanssa, että Tipu ei pärjää ilman kissakaveria. Ennen Maisan kuolemaa Tipun pisin aika ilman lajitoveria oli 36 tuntia, sinä vaiheessa kun Tipun emo ja kaksi veljeä oli jo loukutettu, mutta Tipu ei ollut vielä mennyt loukkuun sisään. Lisäksi taustansa takia Tipu ei koskaan tule olemaan niin ihmisrakas, että minusta ja J:stä olisi sille muutenkaan tarpeeksi seuraa.

Mulla ei ole minkäänlaisia tietoja Maisan tai Tipun taustoista enemmissä määrin. Maisan tapauksessa mulle kerrottiin, että se olisi ollut 13-viikkoinen tullessaan mun luo, mutta eläinläkärit totesivat myöhemmin, että oikea ikä on ollut korkeintaan kahdeksan viikkoa.

Maisalla oli erilaisia ongelmia koko elämänsä ajan. Polvien löysyydestä eroahdistukseen ja stressimerkkailuun, ja lopulta nuo suolisto-ongelmat. Eläinlääkäri epäilikin, että kyseessä saattaisi olla jotain perinnöllistä, sillä verikokeesta ei löytynyt viitteitä esimerkiksi myrkytyksestä, ja Tipu on ollut koko ajan ihan kunnossa, eli loinenkaan se tuskin oli.

J:n kanssa puhuttiin asiasta, ja todettiin, että ei ihan heti haluta samanlaiseen tilanteeseen, jossa kissalla on terveysongelmia epäselvien taustojen takia. Todettiin siis, että meille fiksuin valinta seuraavaksi kissaksi olisi rotukissa, jonka taustoista ja terveydentilasta saataisiin siis tietää mahdollisimman paljon jo luovutusvaiheessa. Ja pentu olisi ihan oikeasti luovutusikäinen.

Rotuvalinta oli meille aika selkeä. Mä olen ollut jo pitkään kiinnostunu Pyhistä Birmoista, vaikka rag dollkin oli harkinnassa hetken aikaa. Birmat on kuitenkin yleensä sosiaalisia ja tulevat toimeen sekä lasten että muiden eläinten kanssa. Vaikka meillä on tällä hetkellä vain Tipu, perhepiirissä on kuitenkin paljon lapsia ja koiria, joiden kanssa ollaan paljon tekemisissä myös kissojen kanssa.

Kun oltiin tehty päätös siitä, että uusi kissa olisi Pyhä Birma, alettiin ottaa selvää vapaana olevista pennuista lähialueella. Ihan heti me ei haluttu uutta kissaa tietenkään ottaa, vaan haluttiin antaa itsellemme aikaa toipua. Toisaalta varauduttiin myös siihen, että sopivan pennun löytäminen veisi aikaa, ja haluttiin myös tutustua uuteen pentuun mahdollisimman hyvin ennen luovutusta.

Sopiva pentue löytyikin sitten Oulusta, ja ollaan nyt pari kertaa käyty tutustumassa pieneen. Pentueessa on kaksi suklaanaamiopoikaa ja kaksi sininaamiotyttöä, joista toinen on  meidän uusi perheenjäsen. Pentue on syntynyt marraskuun lopulla, ja luovutusikäisiä ne ovat ensi kuun puolessa välissä.

 Meidän uuden pennun rekisterinimeksi tulee siis Sinikeijun Bonnie Blue, mutta tarkoitus olisi kutsua pientä Pepiksi. Peppi kasvaa tällä hetkellä hyvää vauhtia, ja on jo pari viikkoa syönyt kiinteää ruokaa ja totutellut hiekkalaatikon käyttöön.

Pepin vanhemmat on molemmat menesyneet näyttelyissä loistavasti, ja meilläkin olisi tarkoitus käydä jossain vaiheessa näyttelyssä kokeilemassa onneamme. Kasvattajan mukaan ainakin merkit jaloissa (kiilat ja sukat) näyttävät tosi hyviltä, ja vanhempien edellisen pentueen pennutkin ovat menestyneet näyttelyissä, eli hyvältä näyttäisi.

Maisaa ei voi mikään korvata tai tuoda takaisin, mutta olen onnellinen siitä, että Tipu saa pian uuden leikkikaverin ja me päästään J:n kanssa seuraamaan Pepin kasvua ja kehitystä.


Takinkääntäjä


Vielä about vuosi sitten olin hyvin vahvasti sitä mieltä, että höpö höpö mä mitään älypuhelinta tarvitsen. Mulla oli niin perusmallinen kapula, ettei se edes vastaanottanut kuvaviestejä.

Sitten totesin, että no olisihan se ihan kiva saada ne viestit suoraan kännykkään, kun ei niitä netistä tule koskaan katsottua. Ja niin sitä tuli hankittua Nokian 5230. Ja pikkuhiljaa huomasin, että on se vaan kätevää, kun voi tarkistaa asioita netistä, facebookata tylsällä bussimatkalla tai selata uutisia netissä.

Kun tuo Nokia alkoi sitten vuodenvaihdetta lähestyttäessä temppuilla, aloin pohtia uutta puhelinta ja haaveilla monipuolisemmista ominaisuuksista. J:n kanssa tutkittiin vähän vaihtoehtoja, ja uudenvuoden aattona haettiin sitten tämä söpöläinen kulkemaan mukana. Samsungin Galaxy S II pirteän pinkkinä. Aikamoinen takinkäännös, etten sanoisi. Mutta koukussa ollaan. Ehdottomana plussana tuossa on se, että pystyn ainakin osan viesteistä hoitamaan WhatsAppin kautta, ja J:n kanssa soitellaankin vielä ilmaiseksi Skypellä.

Onko jollain muuten suosituksia ihan ehdottomista sovelluksista, joita kannattaa hankkia?

4.1.2012

Lyhäreitä pohjoisesta

Ajattelin vinkata teille lukuvuoden 2010-2011 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa tuotetuista fiktiivisistä lyhytelokuvista. Hemmetin hyvää jälkeä, vaikka vähän kotiinpäin vedänkin, kun suurin osa työryhmien tyypeistä on ainakin jollain lailla tuttuja ja itsekin olin yhdessä mukana.


Unfold (Kädessäni, 2011) from Institute for Northern Culture on Vimeo.

Kädessäni on se leffa, jonka työryhmässä olin itse mukana tiedottajana sekä yhtenä still-kuvaajana. Ihan mielettömän hieno ja karmiva yhtäaikaa, mielestäni. Ohjaaja suosittelee tämän katsottavaksi pimeässä huoneessa, koko näytön suuruudelta ja nupit kaakossa! Pointsit muuten 10-vuotiaalle päätähdelle, Millalle hienosta jaksamisesta pitkinä kuvauspäivinä ja loistavista näyttelijäntaidoista, tämä oli Millan ensimmäinen leffa. Tämä leffa on reilussa puolessa vuodessa voittanut useita palkintoja eri festareilla Suomessa, ja on nyt lähdössä myös ulkomaille festareille.


Blind Date from Institute for Northern Culture on Vimeo.

Sokkotreffit on suosikkini näistä muista leffoista, hauska ja omalla tavallaan söpö. Mannisen Jari teki tässä leffassa kolmen ihmisen työt, ja ohjasi, käsikirjoitti ja näytteli leffassa. Taustalla soivat biisit on tehty leffaa varten erikseen, ja niiden pitäisi löytyä myös Youtubesta jostain.


Life Is Blues from Institute for Northern Culture on Vimeo.

Elämä on bluesin tarina sai inspiraatiota kuulemma ohjaaja-käsikirjoittajan omasta elämästä. Juhani tekee myös itse musiikkia nimellä Juuke '77, ja laulaa elokuvan lopputekstien taustalla soivan biisin. Leffa kuvattiin suurimmaksi osaksi yöaikaan Torniossa kolmen päivän aikana.


Love Is A Fist (2011) from Institute for Northern Culture on Vimeo.

Love Is a Fist jäi mulle henkilökohtaisesti etäisimmäksi leffaksi, mutta tykkään tosi paljon tämän leffan maailmasta. Vesikohtaukset on kuvattu Kemin uimahallissa yöaikaan, ja satunpa tietämään, että koko yön kestäneiden kuvausten jälkeen osa työryhmästä joutui vielä odottelemaan tienposkessa apua auton jätettyä välille matkalla Kemistä takaisin Tornioon.

Ja tämmöistä jälkeä tuottava koulutuslinja halutaan lopettaa?? Järki hoi!

3.1.2012

Osasin!


On se hieno! Tahdottiin J:n kanssa olhuoneeseen sohvapöytä, mutta mistään ei tuntunut löytyvän sopivan hintaista, kokoista, väristä tai tyylistä. Mulla oli edellisessä kämpässä ollut sohvapöytänä vanha mäntyinen, vissiin öljytty tai vahattu tapaus, joka siis oli kooltaan ja malliltaan oikein kiva, ja vielä täyspuinen. Mutta se väri, ja ne epämääräiset läikät ja lyijykynäjäljet ja haalistunut akvaarionpohjan kuvio.

J päätti sitten petsata pöydän pähkinäpuun väriseksi, ja viime viikolla minä istuin vapaaehtoisesti autotallissa ja hinkutin hiekkapaperilla pöydän pintoja. Hiekkapaperiin olen siis koskenut viimeksi ehkä ala-asteella. Todetiin, että hiominen ei oo mun juttu, kiitos astmani, mutta petsaus sujuikin sitten oikein hyvin. Koko pöytä jalkoja lukuunottamatta on minun petsilakalla vetelemä, ja vaikka itse sanonkin, niin aika pirun hyvältä näyttää, etenkin kun muistaa, että ennen tätä en ollut maalannut mitään.

Makiaa.

2.1.2012

Wrapping up 2011


IHMISSUHTEET:


1. Oletko saanut uuden ystävän tämän vuoden aikana?
Olen, pari kappaletta. Enemmän kuitenkin uusia kavereita ja tuttavuuksia, oon aika hitaasti lämpenevä, enkä kovin helposti päästä ihmisiä niin lähelle, että heitä voisi ystäviksi kutsua.

2. Oletko tehnyt jotain tänä vuonna, mitä et ole ennen tehnyt?
Kokeilin tammikuussa laitesukeltamista, oon ollut työjuttujen kautta mukana monissa uusissa jutuissa, ajoin vesiskootteria, söin ja tein itse sushia, kävin Tukholmassa, olin mukana molempien kissojeni leikkauksissa, ja valitettavasti myös mukana, kun Maisa nukutettiin ikiuneen.

3. Oletko seurustellut tämän vuoden aikana?
Olen.

4. Kerro pari parasta muistoasi tältä vuodelta?
Veljenpojan syntymä, Tipun edistyminen arasta, villistä erakosta hellyydenkipeäksi kissaneidiksi, Ensitreffit ja yhteen muutto J:n kanssa.

5. Oletko riitaantunut kenenkään ystäväsi kanssa kuluneen vuoden aikana?
En. En edes muista, koska olisin viimeksi riidellyt ystävän kanssa, vaikka aina silloin tällöin joku saattaa ärsyttää.





MINÄ:


1. Oletko muuttunut paljoa viimeisen vuoden aikana?
Ainahan ihmiset jonkin verran muuttuvat, mutta en kyllä vielä osaa sanoa, miten juuri minä olen viimeisen vuoden aikana muuttunut.

2. Oletko lihonut?
Jonkin verran.

3. Oletko saanut porttikieltoa minnekään tämän vuoden aikana?
No en :D

4. Oletko ollut elokuvissa YKSIN tämän vuoden aikana?
Montakin kertaa, yksin leffailu on ihan parasta! Tänäänkin suuntaan yksin leffaan.

5. Oletko ottanut tatuointia/lävistystä viimeisen vuoden aikana?
En, vaikka tarkoitus olikin. Näillä näkymin sitten helmikuussa.






RANDOM:


1. Kuka oli paras uusi tuttavuus?
Ei taida yllättää ketään, jos vastaan, että avomies J?

2. Piditkö uudenvuodenlupauksesi?
En luvannut mitään viime uutena vuotena, enkä nytkään.

3. Synnyttikö kukaan läheisesi?
Jep, veljen avovaimo.

4. Kuoliko kukaan läheisesi?
Valitettavasti.

5. Missä maissa kävit?
Pelkästään Ruotsissa. Matkakuume on ihan törkeä!

6. Mitä haluaisit vuodelta 2012 sellaista, joka ei onnistunut vuonna 2011?
Edes viikon verran ihan kunnon kesälomaa, niin saisi kunnolla löhöillä rannalla ja vaikka mökkeillä.

7. Mikä päivämäärä säilyy muistissasi vuodelta 2011?
1.1., 1.7. ja 14.12. ainakin.

8. Vuoden suurin saavutuksesi?
Työharjoittelussa sujui niin hyvin, että sain jatkaa vakituisena avustajana, ja lisää hommia poikii koko ajan.

9. …ja suurin epäonnistuminen?
No muutamat koulujutut olisi voinut hoitaa paremminkin.


10. Kärsitkö vammoista?
Vähän kolahteli, muttei mitään vakavaa.

11. Mikä oli paras asia, jonka ostit?
Nahkaiset saappaat, joista on vielä tulossa enemmänkin juttua, J:n kanssa yhteisomistuksessa olevat lisäsalama ja kaksi objektiivia kameraan, Samsung Galaxy S II.



12. Kenen käyttäytyminen ansaitsi kiitosta?
J:n, perheen ja parin läheisimmän ystävän.

13. Kenen käyttäytyminen aiheutti ahdistusta?
Parin kaksilahkeisen ja itseni.

14. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?
Vuokriin ja ruokaan varmaan.

15. Mistä innostuit eniten?
Töistä ja sushista.





16. Vuoden 2011 ihmiset:
J, perhe, ystävät.

17. Verrattuna tähän aikaan viime vuonna, oletko onnellisempi vai surullisempi?
Onnellisempi.

18. Lihavampi vai laihempi?
Piirun verran lihavampi.

19. Rikkaampi vai köyhempi?
Rikkaampi.

20. Mitä olisit toivonut tekeväsi enemmän?
Kesällä olisi ollut huippu päästä uimaan enemmän. Tiettyjä ihmisiä olisin myös halunnut nähdä useammin.


21. …entä vähemmän?
Stressata asioista, joihin en loppujen lopuksi voi vaikuttaa mitenkään.


22. Miten aiot viettää joulun?
Tämä joulu kului yhdessä J:n kanssa, aattona käytiin molempien vanhemien luona ja joulupäivä vietettiin meidän yhteisessä kodissa. Tuleva joulu olisi kiva viettää samaan tyyliin.

23. Jos voisit mennä ajassa taaksepäin ja muuttaa yhden hetken menneestä vuodesta, mikä se olisi?
En mä muuttaisi mitään, vaikka aina ei olekaan ollut kivaa.

24. Rakastuitko vuonna 2011?
Rakastuin.

25. Kuinka monta yhden illan juttua sinulla oli?
Ei ainoatakaan.

26. Mikä oli mieluisin tv-sarja, jota seurasit?
Bones, Greyn anatomia ja Gilmoren tytöt, joista olen ostellut tuotantokausia. 

27. Vihaatko tällä hetkellä ketään, jota et vihannut viime vuonna samaan aikaan?
En, vaikka en olekaan enää tekemisissä kaikkien ihmisten kanssa, joiden kanssa olin viime vuonna.

28. Mikä oli paras lukemasi kirja?
Natascha Kampusch - 3096 päivää.




29. …entä musiikillinen löytö?
Haloo Helsinki, Chisu, Lily Allen ja Katy Perry osuivat suoraan johonkin tykkäilyhermoon.


30. Mitä halusit ja sait?
mm. objektiivin kameralle, saappaat, uuden puhelimen... mijloona pienempää juttua :)

31. Mitä halusit, muttet saanut?
Uuden tatuoinnin, mutta josko viimeistään helmikuussa sitten :)

32. Mikä oli vuoden suosikkielokuvasi?
Viimeinen Potter, ehdottomasti.

33. Mitä teit syntymäpäivänäsi?
Kävin leffassa ja hain sushia. Olin koko synttäripäiväni yksin, mutta kivaa oli silti.

34. Ketä kaipasit?
J:tä, Maisaa nyt loppuvuodesta, tiettyjä ystäviä...

35. Mikä tai kuka sai sinut pysymään järjissäsi?
J, perhe ja pari läheisintä ystävää.




MUUTA:



1. Oletko joutunut tappeluun?
Fyysisesti en, vaikka tiukkoja keskusteluita on kyllä käyty.

2. Oletko tehnyt mitään luvatonta vuoden aikana?
Kuka ei olisi? En kuitenkaan mitään isompaa.

3. Oletko juonut ”perseitä”?
En mä ole koskaan perseitä juonut, nytkin uudenvuoden päivän krapula oli ensimmäinen niin pitkään aikaan, etten edes muista, milloin viimeksi olisi ollut väsymystä enempää. En tykkää juoda paljoa, ja olen usein ihan täysin vesi(/kokis)linjalla, kun juhlin.

4. Oletko tehnyt jotain, mitä olet katunut kauan jälkeenpäin?
En ole, kaikesta on oppinut jotain. Mulla ei yleensäkään ole tapana katua juuri mitään.