30.4.2012

Kauniimpi kameralaukku?

Tiedän, etten ole ainoa, jonka mielestä kameralaukut ovat yleensä ihan susirumia. Eikä yhtään kyllä nappaisi raahata mukana päivittäin sekä kameralaukkua että nätimpää laukkua muille tavaroille. Eikä kallista kameraa haluaisi kantaa sikinsokin laukussa muiden tavaroiden seassa.

Oonkin tässä jonkin aikaa sitten törmännyt netissä firmaan nimeltä JoTotes, joka tekee kameralaukkuja naisille. Laukut ovat tyylikkäitä, turvallisia kameralle ja niihin mahtuu kameran lisäksi hyvin vielä muutakin tavaraa. Itsehän tarvitsen töissäni kameraa jatkuvasti, ja yleensä vielä niin, että mukana on oltava myös muuta tavaraa. Yleensä myös kuljen töihin pyörällä, joten olisi kivempi, että mukana on vain yksi laukku. Nyt onkin mietinnässä, että tilaisin kameralaukun tuolta itselleni työkäyttöön Walesin reissun jälkeen. Ainoa mutta on kalliit postikulut Suomeen.

Parhaat kolme vaihtoehtoa tuolla olisivat ehdottomasti Millie, Betsy tai Gracie. Väriksi ottaisin mustan, sillä tarkoitus olisi kuitenkin käyttää tuota todella paljon ja pitkään.




Laukuissa on tosiaan sisällä ihan samalla tavalla pehmustetut lokerot kameralle, objektiiveille ja muille tavaroille kuin niissä normaaleissa, rumissakin laukuissa, mutta nämä näyttää pirun paljon paremmalta, eikä mukana tarvitsisi kuljettaa toista laukkua muille tavaroille.

25.4.2012

Muistathan harkita?

Alkaa taas olla se aika vuodesta, kun lehtien ja Facebookin kirpparipalstoille tupsahtelee toinen toistaan söpömpiä kissanpentukuvia, ja moni hankkii pörröisen palleron kotiinsa sen kummempia miettimättä. Syksyn tullen tämä näkyy sitten eläinkodeissa, kun osa kissoista päätyy ensin kadulle ja sitten eläinkotiin. Osa jää kadulle loppuelämäkseen, ja se elämä on usein valitettavan lyhyt ja stressaava.


Sovitaanko, että kissan hankkimista harkitsevat ja ne, jotka jo kissan omistavat, muistavat ainakin nämä:


1. Kissan luovutusikä on 12 viikkoa. Kissanpentu oppii syömään kiinteää ruokaa ja käyttämään hiekkalaatikkoa jo reilusti aiemmin, mutta tarvitsee silti vielä aikaa emonsa ja ja muun pentueen kanssa kehittyäkseen kunnolla ja oppiakseen elämään, kuten kissan kuuluu. Liian nuorena luovutetun kissan vaivoja ovat monesti esimerkiksi eroahdistus ja merkkailu, eikä kissa välttämättä osaa pitää esimerkiksi kynsiään kurissa leikkiessä tai sylissä. Nuorena luovutettu kissa saattaa olla myös aggressiivinen vanhemmiten. Ongelmat eivät välttämättä nouse näkyviin heti.

Omaa kokemustakin tästä valitettavasti löytyy, sillä ensimmäinen kissani, Maisa luovutettiin mulle liian nuorena. Iäksi mulle kerrottiin luovutushetkellä 13 viikkoa, mutta tosiasiassa ikää oli maksimissaan kahdeksan viikkoa. Maisalla oli koko elämänsä ajan käytösongelmia, joista näkyvin oli varmasti merkkailu ja se, ettei Maisa kestänyt olla erossa minusta. 

Luvoutushetkellä kissan tulisi myös painaa vähintään kilon verran, eli ihan pieni kissa tuskin on vielä 12-viikkoinen.



2. Kissa elää oikein hoidettuna jopa 15-20 vuotiaaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että sitoudut kissaan yhtä pitkäksi aikaa kuin lapseen. Kissa vaatii aikaa, huomiota ja hoitoa, vaikka onkin itsenäisempi kuin esimerkiksi koira. Kissa ei ole lelu, josta voi luopua, kun kyllästyttää, kun unelmien vuokra-asuntoon ei saakaan tuoda lemmikkiä tai kun mahdollinen uusi seurustelukumppani inhoaakin kissoja. Tämän vuoksi kissan ja minkä tahansa lemmikin hankinnassa tulisi ottaa huomioon myös sen kumppanin mielipiteet, sillä toista ei voi velvoittaa ottamaan vastuuta eäimestä vastoin tahtoaan.

Kissaa ei myöskään voi jättää päiväkausiksi yksin, vaan lomallekin lähtiessä kissa tarvitsee hoitajan, joka vähintään kerran päivässä käy vaihtamassa veden,ruokkimassa, puhdistamassa hiekkalaatikon ja viettämässä kissan kanssa aikaa. Ihannetilanne olisi se, että kissan voisi viedä jollekin tutulle hoitoon loman ajaksi.


3. Kissaa ei saa päästää ulos ilman valvontaa. Kissa pärjää täysin sisäkissanakin vallan mainiosti, kunhan omistajlla on aikaa ja jaksamista tarjota tarpeeksi virikkeitä, mutta ulkona se kohtaa yksin vaaroja, joita ei kukaan osaa ennustaa. Autot, petoeläimet, muut ihmiset, putoamiset ja kiinni jäämiset ovat asioita, joiden jälkeen kissa ei enää välttämättä koskaan tule takaisin. Kissa voi myös itse aiheuttaa harmia esimerkiksi naapureille. Kissan vapaanapito taajamassa on myös laitonta. Valjaissa tai tarhassa ulkoilu on tietenkin aina vain plussaa.


4. Kissa, jolla ei ole tarkoitus teettää pentuja, täytyy leikkauttaa. Näin estetään vahinkopentujen syntyminen ja vähennetään kadulle päätyvien kissojen määrää. Samalla helpotetaan myös niin omaa kuin kissankin elämää, kun kissa ei ole kiimassa turhaan. Noin satasen maksavan leikkauksen jälkeen elämä helpottuu kummasti, kun kissa ei enää mourua, kiehnää ja merkkaile paikkoja yötä päivää.


5. Kissa ei koskaan ole ilmainen. Vaikka kissasta itsessään ei joutuisikaan maksamaan, kissasta huolehtimiseen uppoaa kyllä rahaa. Kissa tarvitsee muutakin kuin halvimpia markettiraksuja ja kerran parissa kuussa hiekanvaihdon. Laadukas kissanruoka, hiekka, lelut, harjat, hiekkalaatikot ja ruokakupit ovat vähimmäishankintoja, mutta usein tarvitaan muutakin.

Hyvällä tuurilla eläinlääkäri- ja terveydenhuoltokulut rajoittuvat rokotuksiin ja madotuksiin sekä leikkaukseen, huonolla tuurilla rahaa menee siihenkin enemmän. Kissan terveys ei kuitenkaan ole asia, josta voi tinkiä. 


6. Parhaimmillaan kissasta saa loistavan lemmikin ja seuralaisen. Onnistuminen vaatii kuitenkin panostusta omistajalta, sillä laiminlyöty kissa on harvoin maailman ystävällisin.

Tämä asia on mulle henkilökohtaisesti tärkeä. Mulla on ollut elämäni aikana yhteensä neljä kissaa. Mikki oli meillä kun olin ihan pieni, ja sen jälkeen unelmoin koko ajan uudesta kissasta. Pienenä meille ei toista kissaa voinut mun ja veljen allergioiden ja astman takia tulla, mutta Maisan otin vuosien harkinnan jälkeen pari vuotta sitten. Maisa jouduttiin päästämään sateenkaarisillalle valitettavasti ennen joulua, mutta meille jäi vielä Tipu, ja helmikuussa kotiin tuli Peppi. 


Tipu ja Peppi on taustoiltaan ihan päinvastaisista olosuhteista. Siinä missä Peppi on syntynyt puhdasrotuisena asiantuntevalle kasvattajalle, Tipu on syntynyt villinä hylätylle emolle. TIpun ensimmäiset kolme kuukautta kuluivat keminmaalaisen hajottamon ympäristössä, mistä se emoineen ja veljineen pelastettiin marraskuussa 2010 -30 asteen pakkasilla. Mulle tullessaan tammikuussa se oli niin villi, ettei sitä saanut edes katsoa. Nyt melkein puolitoista vuotta myöhemmin Tipu on jo täysin kesy kissa, josta ei ikinä uskoisi, että sen tausta on niin rankat.

Toivonkin nykyisiltä ja tulevilta kissanomistajilta ennenkaikkea harkintaa ja vastuuntuntoa. Asiantuntija ei tarvitse olla, mutta oma vastuu täytyy muistaa. Kissa ei ole lelu, eikä se pärjää ilman ihmisen huolenpitoa.

24.4.2012

Kevätsiivous....

Uutta ulkoasua peliin, mitäs pidätte? Vanha alkoi jo sen verran kyllästyttää, että oli ihan ehdottomasti pienen tuuletuksen paikka.

22.4.2012

Tatuointisuunnitelmia

Nyt, kun Walesin reissu on edessä, alkavat suunnitelmat uudesta tatuoinnistakin nousta kunnolla pintaan. Tatuoinnin ottaminen on Walesissa reilusti edullisempaa kuin Suomessa, ja tiedossa on hyvä studio, joten hyvin todennäköisesti palaan Suomeen vähän lisää mustetta ihollani.

Suunnitelmissa olisi hankkia oikean ranteen/käsivarren sisäpinnalle joko sulka tai lintu, mukana saisi olla vähän väriäkin. Muutama inspiraatiokuvakin on jo löytynyt...



Mikäli päädyn lintuun, tulee kuva olemaan tyyliltään jotain ylläolevan kaltaista. Tämä tyyli sopisi mukavasti myös ensimmäiseen tatuointiini, jonka otin ensimmäisellä reissullani Walesiin kaksi vuotta sitten. Minä tosin haluan lintuihini sitten hiukan väriäkin. Kuvat on lainattu Tattoologistilta.



Jos taas päädyn sulkaan tai sulkiin, tulee tatuointi olemaan vähän inkkarityylinen, kenties punaisilla kärjillä. Ihan pehmoista untuvahöyhentä en halua, mutta en toisaalta mitään kovin skarppiakaan. Nämäkin kuvat on Tattoologistilta.

Tämmöistä pohdintaa olisi siis luvassa, saa nähdä, mihin päädyn. Tälläkin tatuoinnilla tulee olemaan mulle monia eri merkityksiä, joista osaa en aio julkisesti kertoa, mutta yksi syy tatuoinnin ottamiseen on lähestyvä valmistuminen. Musta tulee kesäkuussa valmis medianomi.

20.4.2012

Terveisiä Säälittävältä Demi-teiniltä

Mietin pitkään, kirjoitanko tästä mitään, mutta päätinpä kuitenkin kirjoittaa.

Demi on monelle etenkin suositulle bloggarille kirosana. Blogin liikenteen lähteissä näkyvä Demi.fi-osoite on yleensä varma merkki siitä, että nyt siellä on taas käynnissä pahemman luokan loan heitto ja kateellisten teinien katkera tilitys.

IMG_0030


Vai meneekö se niin? Demi.fi:n käyttäjäkunta on toki suurimmaksi osaksi teini-ikäisiä tyttöjä, se on totta. Mutta ihan aikuisia, asiallisia käyttäjiä löytyy myös paljon. Myös niistä pahamaineisista blogikeskusteluista. Minä itse demitän, ja osallistun myös niihin blogikeskusteluihin. En ole kateellinen bloggareille, en lukijoista, taloudellisesta tilanteesta tai muustakaan. Olen oikein tyytyväinen omaan elämääni. Tiedossa on myös parikin suosittua bloggaria, jotka myös demittävät, enemmän tai vähemmän aktiivisesti ja osallistuvat myös näihin keskusteluihin. Keskusteluissa kritisoin monesti juuri niitä blogeja, joita luen eniten. Aina ei kyse kuitenkaan ole edes omalta puolestani kritisoinnista, ihan yhtä usein myös puolustan suosikkejani. Vaikka kritisoin jotain osaa blogissa, puolustan jotain toista. Miksi en sitten loipeta sellaisen blogin lukemista, joka ärsyttää? Koska monesta tosi hyvästä jutusta löytyy myös jotain ärsyttävää, keskustelua herättävääkin. Olen ihan ehdottomasti kesäihminenkin, mutta silti hyttyset ja liian kova helle saavat pinnani kireälle.

Demi.fi on yksi suurimmista keskustelupalstoista, jotka on suunnattu muoti- ja lifestyleblogeja pitävälle ja lukevalle ryhmälle, eli nuorille tytöille ja naisille. Luonnollista on siis myös se, että blogeista keskustellaan, eivätkä keskustelut yleensä mene niin, että yksi sanoo olevansa sitä mieltä, että perunamuussi on parasta ruokaa ikinä ja loput nyökyttelevät, että kyllä se näin vain menee. Vastaavasti kaikki eivät myöskään myötäile sitä mielipidettä, että perunamuussi on kuvottavaa. Parhaimmillaan keskustelussa tulevat esille niin mielipiteiden ääripäät, kuin ne välistä löytyvät harmaan sävytkin. Blogit ovat nousseet ihan valtavaan suosioon, ja niistä keskustellaan paitsi blogien omissa kommenttilaatikoissa, myös kahvipöydässä, sähköpostien välityksellä, puhelimessa ja netin keskustelupalstoilla, myös siellä Demissä.

IMG_0031


Ymmärrän hyvin sen, että negatiivissävytteinen keskustelu ärsyttää bloggareita. Hyvä olisi kuitenkin myös muistaa se, että kaikki negatiivinen ei ole asiatonta, ja että oma käytös vaikuttaa siihen, millaisia keskusteluita blogista syntyy. Olen useampaan otteeseen todennut, että sille on syynsä, miksi tietyistä bloggareista syntyy negatiivisia lähes jatkuvasti, siinä missä toisista niitä ei synny käytännössä lainkaan. Ja se syy ei ole pelkästään idiooteissa demittäjissä, vaan myös bloggareissa itsessään ja heidän käytöksessään.

Jos bloggari mustavalkoisesti lyttää esimerkiksi kaikki työttömät laiskoiksi tai perussuomalaisten äänestäjät rasisteiksi, tai vaikka väittää masennuksen olevan keksitty ongelma, ymmärtämättä ollenkaan asian muita puolia, on luvassa aivan taatusti keskustelua. Niin siellä kommenttiboksissa kuin netin keskustelupalstoillakin, eli siellä Demissä. Eikä eriävän mielipiteen esittämisessä ja ilmiöstä keskustelemisessa automaattisesti ole mitään asiatonta, vaikka ylilyöntejä tulee helposti niin keskustelijoilta kuin bloggareiltakin.


IMG_0033


Kyllä, Demissä ja muualla netissä on paljon todella asiattomia tyyppejä ja törkeitä keskusteluita, mutta kaikki kriittinen keskustelu ei ole asiatonta. Ja täytyy kyllä sanoa, että ihan yhtä asiattomasti monet bloggarit ja lukijat käyttäytyvät demittäjiä kohtaan. Asiallisuutta peräänkuulutetaan huudon kanssa ja ihmetellään, miten joku viitsii haukkua tai "haukkua" bloggareita, mutta samalla leimataan itse kaikki demittäjät älykääpiöiksi, kateellisiksi, lapsellisiksi ja säälittäviksi. Siinä samalla tulee haukuttua niitäkin demittäjiä, jotka eivät blogikeskusteluihin osallistu lainkaan, tai jotka puolustavat bloggareita. Ristiriitaista, kenties?

19.4.2012

Cardiff, here I come!


Tuo yllä oleva kuva on otettu vajaat kaksi vuotta sitten yhdessä mun suosikkipaikoista maailmassa, Cardiffissa, Walesissa. Ja arvatkaas mitä? MÄ LÄHDEN SINNE TAAS! Varasin just lennot, ja vietän siis 31.5.-10.6. välisen ajan Briteissä lomaillen.

Tästä alkaa hitonmoinen säästökuuri, jotta on sit rahaa käytettäväksi reissuun.

11.4.2012

Liebster Blog

Sain sekä Hennalta että Merjalta tämän Liebster Blog -tunnustuksen:



Liebster tarkoittaa rakkain tai rakastettu, mutta se voi tarkoittaa myös suosikkia. Liebster-palkinnon ajatuksena on saada huomiota blogeille, joilla on alle 200 seuraajaa. 

Tunnustuksen säännöt:
- Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi sen sinulle
- Valitse viisi suosikkiblogiasi (joilla on alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa
- Kopioi ja liitä palkinto blogiisi
- Toivo, että ihmiset joille lähetit palkinnon antavat sen eteenpäin viidelle suosikkiblogilleen!


Ja minultahan tunnustus lähtee seuraaville loistaville naisille: Annastiina, Foxie, Puf, Veera ja Winda. Kaikilla näillä on omalla tavallaan persoonalliset, mielenkiintoiset ja koukuttavat blogit!

10.4.2012

Pääsiäisen kivoimmat

Pääsiäisen ja viime viikon aikana kivoimpia juttuja on olleet....

IMG_9833


IMG_9841

.... Kindermunat! Ostin J:lle muutaman, piilottelin ympäri kämppää ja vaadin saada itse koota lelut, mä kun olen ollut karkkilakossa tammikuusta asti enkä siis saa syödä noita.

IMG_9972

... Uusi kello, jonka ostin Timanttisilta naurettavan halvalla, 15 eurolla. Oli poistomyynnissä, ja bongasin tämän ihan vaan urokakauppareissulla.

IMG_9847

... Kotitekoinen jäätelö, joka maustettiin vadelmilla, Fazerin sinivalkoisella suklaalla ja nonparelleilla. Nam!

IMG_9968

... Spessulimsat. Angry Birds oli mulle tämän pääsiäisen pääsiäistipu, Coca-Cola Vanillaa on pakko ostaa jokaiselta Haaparannan reissulta pari tölkkiä.

IMG_9966

... Ja hyvin alkanut juoksuohjelma, jonka tavoitteena olis 11 viikon kuluttua kymmenen kilometrin juoksulenkki. Eka viikko takana, ja olen pystynyt jo vähän pidentämään ohjelmankin määräämiä juoksuaikoja. Pienestähän tuo lähtee, mutta jostain ihmisen on aloitettava. Harmi vain, että eilen iski flunssa, ja nyt makaan sohvan nurkassa :(

9.4.2012

Kevättä jalkojen alla

Lauantaisella Tornion reissullahan meidän ei J:n kanssa pitänyt shoppailla kuin Ikeassa. Jotenkin siinä kuitenkin kävi niin, että päädyttiin molemmat heti kättelyssä ostamaan kengät kevättä ja kesää varten Kookengästä.

Mun jalkoihin päätyivät Conversen pinkit, varrelliset Chuck Taylor All Starit. Sain nämä puoleen hintaan, kiitos Kookengän avajaistarjouksen, jossa kaksien kenkien ostaja sai edullisemmista alennusta. Mulla on jo mielessä muutamakin asu joihin mä nämä yhdistän, ekan kerran olivat messissä tänään.

IMG_9916

J puolestaan valitsi Clarksin ruskeat, nahkaiset kävelykengät, ja täytyypä sanoa, että tykkään noistakin hulluna.

IMG_9910

Nyt on kyllä pakko alkaa pieneen shoppailulakkoon, oon nimittäin tässä parin kuukauden aikana shoppaillut ihan harvinaisen paljon. Kolme pakettia on vielä matkallakin, kaksi Memers.comilta ja yksi Forever21:ltä. Mutta alkaapahan sit olla kevään ja kesään vaatteet hankittuna!

8.4.2012

Lumilinna

Käytiin eilen J:n, mun vanhempien ja pikkusiskon kanssa Torniossa ja Haaparannalla shoppailemassa, ja paluumatkalla päätettiin J:n kanssa pysähtyä vielä Kemin Lumilinnaan, joka oli viimeistä viikonloppua auki. Lumilinnassa oli tänä vuonna teemana urheilu, mutta täytyy kyllä sanoa, että oon aiempina vuosina nähnyt tuolla paljon siistimpiäkin juttuja. Lumikappeli ja -hotelli on kyllä aina vaikuttavia, ja yks ehdoton kohta mun Bucket Listilla onkin päästä viettämään yksi yö tuossa hotellissa.

IMG_9885

IMG_9872

Tää oli kyllä ainoa sellanen "wow"-ajatuksen aikaan saanut veistos. Valoilla oli saatu ihan loistavasti väriä ja fiilistä mukaan.

IMG_9858

IMG_9853

IMG_9852

Okei, tääkin oli hieno. Tuntui, että nuo tulee kelkalla päälle, kun kolmiulotteisuus oli onnisutnut niin hyvin.

IMG_9860

Lumikappeli on tosiaan aina hieno, ja jos se ei olis niin pirun kylmä, voisin melkein kuvitella meneväni joskus naimisiin tuolla. Mutta vain melkein, koska muuten ajatus tollasessa turistirysässä naimisiin menosta ei houkuttele.

IMG_9866

IMG_9878

Sit taas hotellihuoneeseen oisin itse laittanut jotain ihan muuta seinille, kuin keilailua... Mutta siistiä tuolla ois silti yöpyä! Tän postauksen kuvista kiitos kuuluu J:lle, itsehän olin ihan jäässä, kun varustus ei tosiaan ollut tuonne oikein sopivinta. Jos oisin tiennyt aamulla, että päädyn tuonne, oisin laittanut jalkaan pitävämmät kengät ja ottanut mukaan pipon, kaulaliinan ja hanskat. Nyt oli hitusen kylmä tennareissa ja kevättakissa.