31.12.2013

Vuosi 2013 paketissa

Vuosi 2013 alkaa vedellä viimeisiään. Meillä on ohjelmassa ihan vaan kotona hengailua ja Game of Thronesia (alettiin katsoa sitä näköjään vaan kolme vuotta myöhässä...), saunomista ja tinojen valamista. Kulunut vuosi on ollut monella tapaa aivan mahtava, vaikka tietyt jutut ovatkin saaneet mut stressistä melkein sekaisin. Odotan kuitenkin tulevasta vuodesta vieläkin parempaa! Alkuvuosi näyttää ainakin hyvältä, sattuneesta syystä

Asut2013

Tässä postauksessa ajattelin koota yhteen menneen vuoden asut ja parhaat jutut. Asuista suosikeikseni nousivat numerot 7. 10, 12 ja 13. Vuoden tyylien kulmakivet voi kyllä helposti kiteyttää kolmeen. Farkut, neuleet ja valkoiset conssit. Simppeliä, mutta sen verran mukavaa ja käytännöllistä, että menkööt.

Vuoden parhaan päivän valinta oli tällä kertaa helppoa. Juhannusaatto, 21. kesäkuuta. Kosinta. Paha pistää paremmaksi, vaikka toki hienoja hetkiä on olleet myös kirkon ja häämatkan varaus, häämekkojen sovittelu sekä J:n kanssa tehdyt Walesin reissut ja heinäkuinen road trip.

IMG_9936IMG_9789


Vuoden parhaaksi päätökseksi osoittautui häihin liittyvien juttujen lisäksi opiskelun jatkamisen. Oon jo aiemmin todennut, että koulun ja uusien tuttavuuksien suhteen stressaaminen oli ihan turhaa. Terkkuja vaan meidän luokan tytöille ♥ Hyvä, joskin vähemmän merkittävä, päätös oli muokata käsivarren pääskystatuointia.


Vuoden parhaiksi leffoiksi nostaisin Great Gatsbyn, Selviytymisen ja Hobitin kakkososan. Leffoissa olen selkeästi mieltynyt näyttävyyteen, suuriin tunteisiin ja historiaan, myös tositapahtumiin perustuvat leffat miellyttävät. Kaikki nämä kolme leffaa ovat jollain tapaa saaneet mulle kylmät väreet selkään ihan vaan sillä, että ovat niin hyvin onnistuneet herättämään mussa erilaisia tunteita. Ja se on mulle leffoissa se juttu, miksi mä niitä kulutan. Jos leffa ei saa mua nauramaan, itkemään tai haukkomaan henkeäni, mä harvemmin katson sitä uudestaan.

Vuoden parhaaksi ostokseksi valitsen ehdottomasti hääkenkäni. Toki myös kihla- ja vihkisormus sekä hääpukuni ovat tärkeitä, mutta en osaa edes laskea niitä varsinaisiksi ostoksiksi, sillä ne painivat niin omassa sarjassaan.

IMG_2650

Vuoden 2013 tavoitteista parhaiten toteutuivat terveellisemmän ruokavalion opettelu, tehokkaampi ajankäyttö sekä liiallisesta kiltteydestä pois opettelu. Olen tämän vuoden aikana muun muassa vieroittautunut aika tehokkaasti kaakaosta, päässyt mukavaan unirytmiin, jossa herään arkisin viimeistään yhdeksältä, vaikka koulu alkaisi vasta puolen päivän jälkeen, löytänyt aikaa koulun lisäksi myös harrastuksille ja liikunnalle sekä onnistunut pitämään ekaa kertaa muutamaan vuoteen jopa viikon mittaisen loman ilman ainuttakaan ajatusta työlle tai koululle, ja nyt joulun pyhätkin olen ollut täysin vapaalla.

Blogiin liittyen vuoden parhaimmiksi postauksiksi pääsevät shoppailuprojektin postaukset. Harmittaa, että ostosten listaus jäi tuossa heinäkuussa, mutta katsotaan, josko sitä yrittäisi vielä ensi vuonna saada vuoden listaukset toteutettua kokonaan.

Vuoden parhaat valokuvat olivat ehdottomasti juhannuksen veneretkeltä ja Sirkus Finlandiassa otetut kuvat, erityisesti Jose Michel Clownseista, sekä pikkusiskoni rippikuva. Ylpeä olin myös veljeni valmistujaiskuvasta, vaikka sitä en ole julkisesti jakanutkaan.

IMG_9805IMG_0740Noora

Millainen vuosi 2013 oli teille?

27.12.2013

Joulukuulumisia

IMG_2737

Joulun pyhät takana. Mustasta ja liukkaasta säästä huolimatta mulla on ollut aivan mahtava joulu. Mä sain tahtoni läpi, ja meillä on tänä vuonna ensimmäistä kertaa joulukuusi, aito tietenkin. (Järkytyin, kun eilen bongasin Ilta-Sanomien äänestyksen, jonka mukaan 80% lukijoista ottaisi mieluummin muovikuusen....) Ollaan myös paistettu ekaa kertaa oma kinkku ja tehty pipareita (valmistaikinasta, siinä vaiheessa, kun väännän piparitaikinaa alusta asti mulla on naksahtanut päässä ja pahasti)

Jouluaattona käytiin aamupäivästä J:n vanhemmilla syömässä ennen kuin suunnattiin mun vanhempien luo Iihin. Käytiin myös mun veljen luona katsomassa joulupukkia ja pikkupoikien lahjojen availua. Iissä saunottiin, syötiin ja jaettiin lahjoja, jotka tänä vuonna oli poikkeuksellisen kivoja ja tarpeellisia. Parin päivän löllöilyn jälkeen palattiin Iistä kotiin eilen, ja tänään ehdittiinkin jo kaupungille syömään ja vähän kauppoja kiertelemään, vaikka mulla paloikin käpy tungoksessa saman tien, ja saaliiksi jäi niinkin jännittäviä juttuja kuin pyykkiteline, tiskiharjoja, hehkulamppuja ja kirja.

IMG_2741 IMG_2747

Myös häähankintoja ollaan taas tehty. Tänään löydettiin J:lle puku ja pari päivää sitten tilattiin vähän askartelutarvikkeita netistä. Ihan mahdottomasti ei onneksi tarvitse näperrellä itse, vain kutsuihin pitää itse printata teksti ja karkkirasiat koota. Kaksi kuukautta aikaa ennen H-hetkeä, ja jännitys alkaa tiivistyä. Paineita tuottaa enää vain valokuvaajan löytyminen, mä kun olen aika nirso. Kunhan arki pääsee taas kunnolla alkamaan, pitäisi ottaa yhteys myös pappiin ja hoitaa esteiden tutkinta pois alta...

IMG_2750

Vastauspostaus kysymyksiin on tulossa tässä lähipäivinä, samoin kuin postausta joululahjoista ja koostetta kuluneesta vuodesta...

13.12.2013

... ja jotain sinistä

Mulla on jo vuosien ajan ollut haaveena se, että kun menen naimisiin, jalassani ovat Minna Parikan Raquelit. En todellakaan ole ainut morsian, joka kyseisistä kengistä on haaveillut ja niitä käyttänytkin, mutta valitettavasti mun oli hyväksyttävä se tosiasia, että meidän budjetissa ei ole vajaata kolmea sataa euroa käytettäväksi pelkästään mun kenkiin.

Ei auttanut kuin alkaa etsiä kenkiä muualta. Haussa olivat kengät, joita voisin käyttää häiden jälkeenkin, joissa olisi maltillinen korko, umpinainen kärki ja kanta sekä vähän jotain ekstraa, muttei kuitenkaan remmejä tai kovin isoja rusetteja ja muita koristeita. Värinä valkoinen, mikäli materiaali olisi ollut sellaista, että sen olisi voinut myöhemmin värjätä, tai punainen tai sininen. Budjetti noin 150 euroa. Kävin läpi kaikki Oulun kenkäkaupat, kiertelin Helsingissä, selasin nettikauppoja. Morsiusliikkeessä, josta puvun hankin, ei ollut mua miellyttäviä kenkiä myöskään. Sovitin kaverin Parikoita, jotka olisin saanut lainaan, ja sydän palasina totesin, että olivat mulle liian pienet. Etsin kenkiä viikkotolkulla ja höpisin kaikille, jotka suostuivat kuuntelemaan, että mulla on kriisi. Aika alkoi loppua, sillä seuraava puvun sovitus, johon kengätkin jo tarvitsin, olisi 14. joulukuuta kello 12.00. Ja arvatkaa mitä? Tänään mä sitten kävin tentin jälkeen kauungilla tarkoituksenani hakea J:lle joululahja. Oikaisin Stokkalle Viman kautta, ja kenkäosastolla katseeni osui aivan täydelliseen pariin.

IMG_2650IMG_2651IMG_2648

Ne olivat vasta sinne saapuneet. Olin nähnyt ne jo aiemmin netissä, mutta näytöltä ne eivät mua säväyttäneet sitten ollenkaan. Livenä ne veivät mun sydämen. Ne on jopa paremmat kuin Parikat. Ne on mulle kuin Dorothyn kengät Ihmemaa Ozissa. Biancon siniset, kimallekuorrutetut avokkaat ovat sisältä nahkaa, istuvat kuin unelma, niissä on juuri se mulle paras kahdeksan sentin korko, ne ovat kaikkea mitä toivoin ja enemmänkin. Täyttävät hääpäivän asussani "jonkin sinisen" roolin. Ja maksoivat vain 50 euroa kantisalennuksen kanssa. Tää oli selkeästi kohtaloa, etten löytänyt kenkiä aiemmin, vaan juuri ennen määräaikaa. Heti kotiin päästyäni vedin ne jalkaani ja olen nyt tepastellut niissä pari tuntia ympäri kämppää. Tekis mieli nukkuakin ne jalassa! ♥

11.12.2013

Hobitin jälkitunnelmissa II

ae7421dc61e311e3aa7112affcff9389_8

Päätettiin J:n kanssa jo viime vuonna heti ekan Hobitin yönäytöksen jälkeen, että tänä vuonna on pakko päästä yönäytökseen kans. Odotukset oli eilen aika korkealla, vaikka vähän hirvittikin, miten jaksettaisiin valvoa, kun oltiin herätty Sennin kanssa eläinlääkäriin jo ennen kuutta aamulla. 

Viime vuoden leffan jälkeen hankin itselleni vihdoin Hobitin kirjanakin, joten tavallaan pelotti nähdä toinen osa leffasta. Ensimmäinen osa oli vielä suhteellisen uskollinen kirjalle, mutta tässä toisessa otettiinkin sitten roimasti enemmän taiteellisia vapauksia, kun mukaan oli esimerkiksi lisätty hahmoja, joita ei Hobitissa oikeasti nähdä, eikä esimerkiksi Taurielia mainita Tolkienin kirjoissa lainkaan. Koska tiesin kuitenkin jo etukäteen, että suuria muutoksia olisi tiedossa, otin heti alkuun sen asenteen, että katson leffan leffana ja "unohdan" kirjan. 



SEURAAVA TEKSTI SISÄLTÄÄ JUONIPALJASTUKSIA!

Kokonaisuudessaan tykkäsin leffasta todella paljon, jopa enemmän, kuin ensimmäisestä osasta. Kohtauksissa ei ollut väkisin venyttämisen makua ja tarina kulki eteenpäin mukavaa tahtia. Moneen hahmoon, etenkin kääpiöihin, sai enemmän otetta tässä osassa, ja suurin osa lisätyistä ja muutetuistakin kohtauksista oli tarinaan sopivia ja syvensivät tiettyjä juttuja entisestään niin Hobitin kuin TSH-trilogiankin kannalta. Pääpiirteittäin olin erittäin tyytyväinen, vaikka pari juttua jäi kaihertamaan.

- Legolas Esgarothissa. Legolasiahan ei kirjassa itsessään edes näy. Mulle lempihahmoni lisääminen leffaan sopi kuitenkin, vaikka alkuun jännitinkin sitä, miten homma toteutettaisiin. Pelotti etenkin puheet Legolasin ja Taurielin välisestä rakkaustarinasta. Taistelukohtaus Bolgin kanssa oli loppujen lopuksi ainoa juttu, mikä jäi pahemmin häiritsemään, sillä se ei tuntunut musta ollenkaan haltian tai etenkään Legolasin luonteelle "sopivalta". Taurielin ja Legolasin suhde ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa ollut niin läheinen, että se olisi päässyt häiritsemään. 

- Kilin ja Taurielin rakkaus. Vaikka se söpöä olikin, se ei tuntunut uskottavalta etenkään siihen nähden, mitä mieltä haltiat ja kääpiötä ovat olleet toisistaan ja miten nopeasti rakkaudesta alettiin puhua. Oon kuitenkin valmis katsomaan tarinan loppuun saakka, ennen kuin päätän lopullisen kantani siitä, onko tämä suhde mielestäni kuumaa kamaa vai olisiko se pitänyt jättää pois. Toisaalta ymmärrän, että romantiikan lisääminen mukaan on ihan kaupallinen veto.

- Vuoren sisäiset tapahtumat jäivät osittain sekaviksi ja vähän hätiköidyn oloisiksi, mutta ehkäpä niitäkin syvennetään kolmannessa osassa.

Parhaimmiksi paloiksi nimeäisin tässä leffassa ehdottomasti Azogin ja Noidan keskustelut Dol Guldurissa, Smaugin äänen ja Synkmetsän tapahtumat.

JUONIPALJASTUKSET PÄÄTTYVÄT

Häiritsevistä jutuista huolimatta siis ehdottomasti yksi tämän vuoden suosikeistani. Pitänee kuitenkin käydä katsomassa pian uudelleen hieman virkeämpänä, jotta tajuaisin pienetkin vivahteet paremmin. Nyt meinasi tosiaan vähän keskittyminen välillä herpaantua, kun edellisenkin yön unet jäivät lyhyiksi.

Joko muut on nähneet tämän? Mitä piditte?